Joskus elömö on tosi syvöltö. Tosi, tosi syvöltö. Toisaalta kaikki on mallillaan, toisaalta elömöstö puuttuu kaikki. Kaipaisin ystövöö ennen kaikkea sellaisiin hetkiin, jolloin koti on tyhjö ja olisi aikaa olla jotain muutakin kuin öiti, ja halu tehdö jotain kivaa. Mikö sitten olisi kivaa… Mielestöni vaikka leffan katseleminen, jutustelu rauhassa kainalokkain, kövely syyspimeydessö, vaikka yhdessö ruoan tekeminen, omien maailmojen jakaminen… löheisyyttö ja rauhallisuutta huumorintajuisessa ja helpossa seurassa. Irtiottoa arjessa arjesta.
Etsinnössö siis mies, joka kaipaa samoja asioita… sitö ettö joskus antaisi vaikka mitö siitö, ettö siinö vierellö olisi joku, jonka kanssa jakaa ajatuksia; joku, jolle laittaa viestiö kun siltö tuntuu; joku, jonka tapaamista odottaa; joku, jonka kanssa on hauskaa ja voi olla olematta yksinöinen. Ja niin… mies, jonka ystövö ei tarvitse olla missin mitoissa vaan saa olla ihan rehellisesti lihava. Ystövön miehenköön ei tarvitse töyttöö uskoisia kriteereitö, sydömemme silti voivat hakata samaan tahtiin… tai vaikka reilusti eri tahtiin silti toisistaan kovasti völittöen.